Lapsen tapaturma vaikuttaa koko perheen elämään. Yhden perheenjäsenen sairastuminen tai vammautuminen muuttaa perhedynamiikkaa. Palovamma herättää ahdistusta, pelkoa, masennusta ja surua paitsi lapsessa itsessään myös vanhemmissa ja muissa sisaruksissa. Palovamma aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia perheen arkipäivän toiminnoissa.
 
Eri-ikäiset lapset reagoivat eri tavalla tilanteeseen. Kipu ja traumaattinen kokemus aiheuttavat lapselle stressiä. Hän voi olla syrjään vetäytyvä, levoton, aggressiivinen tai kärsiä univaikeuksista. Sairaalahoidon aikana sopeutumisprosessia vaikeuttavat ero vanhemmista, kipua ja kärsimystä tuottavat hoitotoimenpiteet sekä alati vaihtuvat hoitotiimin jäsenet lapsen ympärillä. Oman haasteensa vammaan sopeutumiselle tuovat mahdolliset muutokset kehonkuvassa ja toimintakyvyssä.
 
Alussa vanhemmilla on huoli ja pelko vamman vakavuudesta sekä lapsen selviytymisestä. Miten vamma vaikuttaa lapsen tulevaan elämään ja jääkö lapselle pysyviä arpia tai toimintakyvyn rajoituksia? Vanhempia surettavat lapsen kärsimykset hoitojen aikana sekä avuttomuus tyydyttää lapsen kaikkia tarpeita ja toiveita riittävästi. Vanhemmat surevat myös omaa osallisuuttaan tapahtumaan ja saattavat kokea syyllisyyttä tapahtuneesta. On tärkeää, että tapahtumaa käydään läpi sekä vanhempien että lapsen kanssa.
 
Monet kysymykset nousevat vanhempien ajatuksiin lapsen tapaturman myötä: Mitä palovamma merkitsee lapselle? Miten lapsi selviää? Miten eri hoidot toteutetaan? Tiedon vastaanottamiseen ja sen käsittelemiseen vaikuttavat vanhempien oma huoli ja suru lapsen selviytymisestä. Arjen sujuminen kotona ja sisarusten riittävä huomiointi verottavat vanhempien henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Perheen tukemisessa huomioidaan lapsen, vanhempien ja sisarusten tukeminen yhdessä ja erikseen.
 
Vanhempien tulee käydä tapaturma läpi lapsen kanssa niin usein kun lapsi ottaa asian esille. Lapselle tapahtumien kulku voi olla hämärä, joten on tärkeää, että lapsi saa oikeat muistikuvat tapahtuneesta. Moniammatilliseen palovammahoitoon kuuluu myös lasten- tai nuorisopsykiatrian palvelut. Aluksi psykiatrinen sairaanhoitaja keskustelee perheen kanssa ja kartoittaa perheen tuen tarvetta sekä auttaa jäsentämään uutta elämäntilannetta. Perhe saa tukea kriisitilanteensa. Tätä tukimuotoa ei kannata sekoittaa psykiatriseen hoitoon, vaan se voi auttaa perhettä hankalien tilanteiden yli. Kotiutumisvaiheessa arki voi "iskeä" vastaan ja tilanteet voivat tuntua raskailta. Psyykkinen tuki voi jatkua sairaalahoidon jälkeen kotipaikkakunnalla tarpeen mukaan. Tukea voi saada tarvittaessa jälkikäteenkin elämäntilanteen muuttuessa. Apua voi näihin tilanteisiin pyytää esimerkiksi Palovammakeskuksen palovammapoliklinikan kautta. 
 
Ammattilaisten tarjoaman tiedon ja tuen lisäksi vertaisten kanssa jaetut kokemukset ja heiltä saatu tuki ja arjen vinkit on arvokasta. Katso vertaistuesta lisää täältä.