Liikennevakuutuslain mukaan liikenteeseen käytettävillä moottoriajoneuvoilla ja perävaunuilla on oltava liikennevakuutus. Näin on lailla varmistettu, että onnettomuuden sattuessa jokaisella ajoneuvolla on vakuutus, joka korvaa henkilövahingot ja syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Neuvoa ja ohjeita vakuutusasioista voi kysyä korvaavasta vakuutusyhtiöstä tai Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINESTÄ.

Vahinkoilmoitus ja korvauskäsittely vakuutusyhtiössä. Liikennevahingon korvauskäsittely alkaa, kun vahingosta toimitetaan vahinkoilmoitus siihen vakuutusyhtiöön, joka on vakuuttanut vahingon aiheuttaneen moottoriajoneuvon. Liikennevahingossa loukkaantuneen lapsen vanhemmat voivat täyttää vahinkoilmoituksen ja korvaushakemuksen sekä lähettää ne vakuutusyhtiöön. Jos syyllisyyskysymys on epäselvä, kunkin osallisen kannattaa toimittaa vahinkoilmoitus omaan liikennevakuutusyhtiöönsä. Jos henkilövahingon aiheuttanut ajoneuvo on jäänyt tuntemattomaksi, on vahinkoilmoitus osoitettava Liikennevakuutuskeskukselle.

Korvauskäsittelyn yhteydessä hankitaan mm. vahingoittunutta koskevia potilasasiakirjoja, joiden pohjalta määritetään korvaukset henkilövahingoista. Kulukorvausten maksaminen edellyttää tositteiden ja maksukuittien toimittamista vakuutusyhtiöön. Korvauksenhakijalla on aina oikeus saada kirjallinen päätös, johon liitetään ohjeet muutoksenhakukäytännöistä.

Mitä korvataan? Liikennevakuutuslain mukaan henkilövahingot korvataan vahingonkorvauslain säännösten mukaisesti.

Vahingonkorvauslain mukaan henkilövahingon kohteeksi joutuneella on oikeus saada korvausta

  • tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista
  • tulojen tai elatuksen menetyksestä (ansionmenetyskorvaus)
  • kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta
  • henkilövahingoista aiheutuneista muista tarpeellisista kuluista (hoitotuki ja vaatelisä sekä kohonneet kodinhoitokustannukset)
  • pysyvästä haitasta
  • pysyvästä kosmeettisesta haitasta

Sairaanhoitokustannusten osalta liikennevakuutuslakia muutettiin 1.1.2005 ottamalla käyttöön ns täyskustannusvastuun periaate. Sen mukaan tarpeellisesta sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset korvataan kunnalle kokonaan kuntalaskutuksen mukaisten hoidon tuottamiskustannusten pohjalta. Tarpeelliset hoitokustannukset korvataan, kun hoitoa antava terveydenhuollon ammattihenkilö tai yksikkö on pyytänyt ja saanut vakuutusyhtiöstä maksusitoumuksen hoidon korvaamisesta. Maksusitoumusta ei kuitenkaan tarvitse pyytää kiireelliseen sairaanhoitoon. Vakuutuslaitoksella on oikeus ohjata potilas maksusitoumuksella valitsemaansa jatkohoito- tai kuntoutuspaikkaan.

Kivun ja säryn, tilapäisen haitan korvaus, hoitotuki sekä vaatelisä käsitellään lääkärinlausunnon perusteella, erillistä hakemusta ei tarvita.

Liikennevakuutuslain perusteella korvattava hoitotuki määritellään vamman laadun ja siitä aiheutuneen avun tarpeen mukaan. Vuoden 2004 jälkeen sattuneissa vahingoissa hoitotuen luokkia on kolme. Korkeimpaan hoitotukeen ovat oikeutettuja henkilöt, jotka ovat päivittäisissä toiminnoissa täysin riippuvaisia toisen henkilön avusta.

Jos proteesin, apuvälineen, siteen tai sidoksen käyttämisestä aiheutuu vaatteiden erityistä kulumista, korvauksena voidaan suorittaa vaatelisää.

Kun liikennevahingossa vammautuu lapsi tai nuori, joka ei ole vielä työelämässä, ansionmenetyskorvausta maksetaan vasta siitä lähtien, kun vahingonkärsinyt olisi todennäköisesti valmistunut ammattiinsa. Vuosityöansio määritellään nykyisin sen ammatin perusteella, johon hän todennäköisesti olisi kouluttautunut ilman liikennevahinkoa.

Korvauskäytännössä nojaudutaan pitkälti oikeuskäytäntöihin sekä liikennevahinkolautakunnan suosituksiin. Liikennevahinkolautakunnan normit ja ohjeet sekä soveltamissuositukset ovat nähtävillä Liikennevahinkolautakunnan kotisivuilla.