Palvelusuunnittelulla varmistetaan hyvin toimiva yksilöllinen arki niin lapselle kuin koko perheelle. Palvelusuunnitteluun kuuluu palveluohjaus, palvelutarpeen ja palvelumahdollisuuksien selvittäminen sekä palvelusuunnitelman laatiminen ja tarkastaminen.

Palveluohjausta tarvitsevat varmasti kaikki perheet, joissa on vammautunut. pitkäaikaissairas tai vammainen lapsi tai nuori. Joskus pelkkä neuvonta oikeiden ihmisten tai tukihakemusten luo riittää, mutta usein palveluohjaus on tiiviimpää tilanteen selvittämistä. Palveluohjaus tukee arjessa selviytymistä, kokoaa keskitetysti tiedot perheelle kuuluvista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muusta sosiaaliturvasta sekä tarjoaa neuvontaa ja ohjausta perheelle palvelujen käytössä. Vammaispalvelujen käsikirjassa on kerrottu laajemmin tietoa aiheesta.

”Kun palvelut ja tukitoimet suunnitellaan hyvin, vastuut on selkeästi määritelty ja palvelut toimivat... Tällöin perheenne voi elää omaa elämäänsä ja palvelujen järjestämiseen käytettävä aika jää mahdollisimman pieneksi.” -Jaatinen.info-

Perhe, jossa on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori, kohtaa arjessa monia ammattilaisia, käy eri toimipisteissä ja täyttää monenlaisia lomakkeita ja hakemuksia. Aina ei ole helppoa muistaa, löytää perille tai puhua yhteistä kieltä. Perhe on kuitenkin oman elämänsä ja arkensa asiantuntija. Palavereissa perheillä tulisi olla tasa-arvoinen asema suhteissa ammattilaisiin. Palvelut tulisi suunnitella ensijaisesti perheen tarpeiden perusteella ja heidän kokemusaisiantuntijuuteen luottaen. Palvelusuunnittelu on parhaimmillaan perheelle se apu, joka luo arkeen selkeän reitin kulkea. Tärkeää palvelusuunnittelussa on kuulla lapsen ja nuoren oma ääni!

Lisätietoa aiheesta: