Vammaisella ja pitkäaikaissairaalla lapsella tai nuorelle voidaan tehdä erilaisia virallisia suunnitelmia, joihin kirjataan mitä tukea, ohjausta ja apua lapsi tarvitsee tai sovitaan palveluista ja tukitoimista. Vaikka suunnitelmia on useita, tulisi ne sovittaa yhteen ja niiden tulisi palvella perheen arkea yksiselitteisesti.

Lapsen omien mielipiteiden ja toiveiden kuuleminen omasta arjestaan on suunnittelun perusta. Pienen lapsen ei ole helppo esittää asioitaan kokoustilanteessa. Vanhemmat voivat kerätä tietoa ennakkoon kotona arjen tilanteessa. Lapsen kasvaessa osallistuminen palvelujen suunnitteluun korostuu ja palavereissa mukana olo on osa itsenäistymistä.

Suunnitelmien laatiminen ja niiden päivittäminen voi olla perheen näkökulmasta aikaa vievää. Mahdollisuuksien mukaan olisi hyödyllistä yhdistää suunnitelmapalavereja niin, että mahdollisimman moni lapsen kanssa työskentelevä ammattilainen olisi paikalla. Näin säästetään aikaa ja suunnitelmien yhteensovittaminen on helpompaa. Toimiva palaveriryhmä ei voi olla kuitenkaan liian suuri.

Kasvua ja kehitystä tukevia suunnitelmia ovat esimerkiksi sosiaalitoimen kanssa tehtävä palvelusuunnitelma, terveydenhuollossa tehtävä hoitosuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma, päivähoidossa tehtävä varhaiskasvatussuunnitelma, koulussa oppimissuunnitelma ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tarkemmin näistä suunnitelmista löytyy tietoa täältä.