Vapaa-aika ja harrastukset

Harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Ne ovat mieleistä tekemistä, kaverisuhteiden vaalimista, itsensä kehittämistä ja omien unelmien sekä vahvuuksien löytämistä. Harrastuksessa ollaan vuorovaikutuksessa valmentajan, opettajan tai ohjaajan kanssa. Lapsille ja nuorille on yhä tärkeämpää omatoiminen harrastaminen. Harrastus on lapsen ja nuoren valinta viettää vapaa-aikaansa mielekkäästi. Harrastus voi olla myös perheen yhteistä tekemistä, joka vahvistaa yhdessäoloa ja tekemistä. Se edistää lasten ja nuorten osallisuutta yhteiskunnassa (Harrastamisen strategia -työryhmäraportti (OKM 2019a).

neljä lasta soittavat soittimia.

Soveltamalla sopivaksi 

Kaikkia harrastuksia voidaan soveltaa erilaisille harrastajille sopiviksi. Esimerkiksi liikunnan alalla puhutaan soveltavasta liikunnasta. Lasten ja nuorten terapeutit, opettajat ja eri järjestöjen työntekijät antavat mielellään vinkkejä harrastuksen löytymiseen ja soveltamismahdollisuuksiin. 

Suomen Unicef järjesti Mukana-kampanjan vuonna 2013-14, jonka tavoitteena oli lisätä vammaisten lasten ja nuorten tietoutta harrastamisesta ja mahdollisuuksia esteettömään vapaa-aikaan. Kampanjan materiaalit löytyvät täältä. Sivulta löytyy mm. vanhempien kertomana lasten harrastuksista sekä esteettömyysvinkkejä eri harrastustoimintoihin. 

    Koko perhe metsään

    Inka Kurki on Malike-toiminnan suunnittelija. Hänen vastuualueensa on Malikkeen viestintä ja toimintavälineiden kokeilutapahtumat.

    Parasta on, kun pääsee kunnolla metsään ja saa kulkea minne huvittaa. Näin ajattelevat Eino, Kerttu ja Silja Siukola. Kolmihenkisen perheen pandeamia-ajan pelasti Einolle hankittu monitoimiratas, xRover, jolla pääsee liikkumaan hankalassakin maastossa.

    Eino Siukola, 11, rakastaa metsää. Kiviä, kantoja ja töyssyjä. Sitä, kun oksat hipovat kasvoja. Kolmihenkisen perheen retki kodin lähellä olevalle harjulle sujuu tottuneiden luontoliikkujien ottein. Silja toteaa, että heidän metsäretkensä ovat todella metsäretkiä. Ei hiekkateitä pitkin kulkemista, eikä aina edes polkuja vaan suoraan umpimetsään.

    ”Pienenä Eino kulki rinkassa ja sitten apuvälinerattailla, mutta niillä ei päästy kuin teitä pitkin. Pyörätuoli on raskas kotipihassakin, eikä Eino pysty olemaan siinä, jos on vähänkin pahoinvoiva.”

    Harjulla odottaa retken tuttu kohokohta, kaivetaan eväät esiin Kertun repusta.

    XRover omalla kustannuksella

    Silja päätti hankkia Einolle monitoimiratas xRoverin omalla kustannuksellaan, kun selvisi, ettei Eino saisi sitä lääkinnällisen kuntoutuksen välineenä. Hylkäävä päätös tuli sekä erikoissairaanhoidosta että vammaispalveluista siitä huolimatta, että Einolla oli fysioterapeuttien suositus rattaista.

    ”Hylkäysten perusteluina oli, ettei Eino tarvitse rattaita päivittäin eikä kilpaharrastukseen. Emme heidän mukaansa olleet myöskään kokeilleet niitä riittävästi, vaikka meillä oli ollut vastaava kulkupeli vuokralla Malikkeelta useamman kerran ja olimme testanneet kokeilutapahtumissa erilaisia maastovälineitä.”

    Onneksi xRover saapui juuri sopivasti vuoden 2019 jouluna ennen korona-ajan alkua.

    Vaelluksia ja kansallispuistoja

    XRoverilla Eino pääsee paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi, ja myös Kerttu saa kokea elämyksiä vaelluksilla ja kansallispuistoissa.

    Kolmikko on käynyt omilla retkillä muun muassa Kuusamossa, Vuokatissa, Repovedellä ja Hossan kansallispuistossa. Vuokatissa oli mukana myös Malikkeelta vuokrattu kelkka.

    Alkuun Silja otti tavoitteeksi kilometrin lenkin ja kun se sujui, mentiin vähän pidemmälle. Nyt retkillä kuluu päivä ja kilometrejä kertyy viidestä kymmeneen. Perhe harrastaa ulkoilua myös mökillä ja lähiseudun metsät ovat ahkerassa arkikäytössä.

    ”Uskon, että jos perheet saisivat helpommin käyttöönsä välineitä, jotka mahdollistavat vapaa-ajan touhuja, se lisäisi hyvinvointia erityislapsiperheiden raskaassa arjessa ja maksaisi itsensä muualla takaisin.

    Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan Tukiliiton Malke-toiminnan sivuilta. Artikkeli on julkaistu Liikkeelle!-lehdessä 2022, jossa myös muita lasten harrastamisen tarinoita.

    Vammaispalveluista välineitä harrastamiseen

    Apuvälineitä muun muassa henkilökohtaiseen suoriutumiseen tai vapaa-ajan toimintoihin voi hakea kunnan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella. Haettaviin apuvälineisiin kuuluvat esimerkiksi harrastusvälineet. Apuvälineen kustannuksista korvataan vammaispalveluasetuksen perusteella puolet välineen hankintahinnasta, mutta mahdolliset vamman vuoksi välineeseen välttämättä tarvittavat muutostyöt korvataan lähtökohtaisesti kokonaan.

    Lisätietoa: Oikeus apuvälineisiin -esite, Tukiliitto, Malike-toiminta

    Mistä avustaja? Henkilökohtainen apu auttaa osallistumaan

    Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen myönnettävää henkilökohtaista apua kutsutaan usein vapaa-ajan avuksi. Vammainen henkilö päättää itse, mitä hän haluaa vapaa-ajallaan tehdä, ja hän on oikeutettu saamaan näihin tekemisiin tarvitsemansa henkilökohtaisen avun.