Palvelut

Kukin perhe kulkee omalla polullaan ja te perheenjäsenet olette parhaita asiantuntijoita kertomaan, mitä palveluita tarvitsette koko perheen hyvinvoinnin ja omannäköisen elämän toteutumiseen. Vammaisen tai pitkäaikaissairaan kouluikäisen lapsen ja hänen perheensä palvelut tulevat monesta eri paikasta ja kohtaatte arjessanne useita ammattilaisia.

    Kelan palvelut

    Kelan kautta perheet voivat saada erilaisia etuuksia ja palveluita riippuen perheen tilanteesta. Kelan julkaisemasta pikaoppaasta perheiden palveluihin löytyy tiivistetysti tietoa palveluista lapsen iän mukaan. Kela-Kerttu -palvelu neuvoo perhe-etuusasioissa. Kelan sivuilta löydät tarkempaa tietoa näistä perheiden palveluista (linkki aukeaa Kelan sivuille).

    Mahdollisia Kelan sairauteen tai vammaan perustuvia palveluita leikki-iässä ja kouluiässä:

    Alle 16-vuotiaan vammaistukea voi hakea silloin, kun hoidon ja tuen tarve on tavallista suurempi ja sen kesto on yli 6 kuukautta. Lisätietoa lasten vammaistuesta saat Kelan sivuilta. Koska hakemusten täyttäminen on haastavaa, olemme tehneet vanhempien kanssa vammaistuen hakemisen muistilistan.

    Alle 16-vuotiaan vammaistuen hakemisen vinkkilista (word-lomake) antaa vinkkejä vanhemmille kuinka kuvata arjen tilanteita ja lapsen niissä tarvitsemaa apua, ohjausta ja valvontaa. 

    Tässä on myös (pdf-tiedosto) esimerkki vanhemman täyttämästä vinkkilistasta. 

    Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit. Kela järjestää kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja lapsille, nuorille ja aikuisille sekä heidän perheilleen ja läheisilleen.

    Sopeutumisvalmennuskurssit auttavat asiakasta ja hänen perhettään sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin. Kuntoutuskurssilla kuntoutuja saa tukea sairaudesta tai vammasta kuntoutumiseen. Kursseilta saat tietoa sairaudestasi, vertaistukea sekä tukea arjen toimintoihin. Lue lisää Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista Kelan sivuilta.

    LAKU–perhekuntoutus on tarkoitettu 5–15–vuotiaille lapsille tai nuorille,  joilla on diagnosoitu ADHD tai ADD tai autismikirjon häiriö tai Touretten oireyhtymä. Kelan sivuilta löydät tietoa LAKU-perhekuntoutuksesta ja siihen hakemisesta.

    Erityishoitorahaa voi hakea vanhempi, jos hän osallistuu alle 16-vuotiaan lapsen sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen niin, että hän joutuu tilapäisesti olemaan pois töistä kokopäiväisesti. Lue lisää erityishoitorahasta Kelan sivuilta.

    Vuosiomavastuu eli lääkekatto on korvattujen lääkekustannusten vuosittainen yläraja, jonka ylittymisen jälkeen sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Lisäkorvauksella pyritään siihen, että lääkekustannukset eivät nousisi kohtuuttoman suuriksi. Lisätietoja Kelan sivuilta.

    Lapsiperheiden palvelut

    Tietoa sosiaaliturvasta sekä neuvontaa ja ohjausta palveluista antavat kunnan sosiaalityöntekijät ja vammaispalveluohjaajat. Myös sairaaloiden sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat sekä potilas- ja vammaisjärjestöt neuvovat ja ohjaavat palveluihin.

    Jotta palvelut ja tukitoimet järjestyvät, vaatii se perheeltä usein yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Lapsen asioiden hoitaminen voi olla vaativaa, aikaa ja voimavaroja vievää sekä vaikeaselkoista. Perheen ei tarvitse selviytyä tässä yksin. Ammattilaisten työhön kuuluu ohjata perheitä oikeiden palveluiden löytämisessä.

    Palvelusuunnitelman laatiminen auttaa selkeyttämään palvelutarpeita ja niiden järjestämistä. Perhe voi pyytää palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman laatimisen kunnan sosiaalityöntekijältä. Palvelusuunnitelma laaditaan aina lapsen ja hänen koko perheensä tarpeiden pohjalta yhdessä heidän kanssa. Palvelusuunnitelman ja siihen kirjattujen palveluiden ja toimenpiteiden tavoitteena on perheen hyvä elämä. Lue lisää palvelusuunnitelmasta ja sen laatimisesta Jaatistietopankista (linkki aukeaa Jaatistietopankin sivulle).

    Järjestöjen sosiaaliturvaoppaassa on kerrottu lasten ja lapsiperheiden palveluista (linkit aukeavat sosiaaliturvaoppaan sivuille):

    Erityislapsiperheet.fi-sivusto (linkki aukeaa Erityisperheet-sivustolle) on suunnattu perheille yli diagnoosirajojen. Sivustolla on tietoa palveluista sekä toivoa perheiden omannäköiseen arkeen. Erityisperheet.fi-sivuston on tehnyt vapaaehtoistyönä Kirsi Vierula. Hän on erityislapsen äiti ja Omaishoitajaliiton työntekijä. 

    Kuntoutus

    Kuntoutus on lapsen elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutteista toimintaa, jota ei voi irrottaa lapsen muusta elämästä. Kuntoutuksessa tulee huomioida perheen elämäntilanteen, lapsen luonnollisen kasvurytmin ja kuntoutuksen yhteensovittaminen. Kuntoutuksessa pyritään lapsen, nuoren ja perheen mahdollisimman sujuvaan arkeen.

    Tavallisimpia kuntoutusmuotoja ovat fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus sekä lääkehoito. Lisäksi sopeutumisvalmennus voi edistää lapsen ja perheen hyvinvointia. Sopeutumisvalmennuksella tarkoitetaan lapsen tai nuoren perheelle järjestettävää kurssitoimintaa, missä tarjotaan tietoa ja vertaistukea kaikille perheenjäsenille.  Lasta ja perhettä ei sananmukaisesti vaadita sopeutumaan, vaan opetellaan kuntoutumisen avulla elämään lapsen ja perheen näköistä elämää. Tämä mahdollistuu tiedon, näkökulmien ja vinkkien saamisen kautta. Esimerkiksi löytämällä käytännön haasteisiin erilaisia ratkaisuja. Tarkoituksena on tarjota tukea kuntoutumiseen ja oman näköisen arjen rakentamiseen vammasta huolimatta.

    Suomalainen kuntoutus on monikanavainen kuntoutuksen järjestämisen ja rahoituksen suhteen. Sitä järjestävät terveydenhuolto, sosiaali- ja koulutoimi, sekä Kela ja vakuutusyhtiöt ja järjestöt. Kuntoutuksen järjestäminen on muutoksessa Soteuudistuksen toteutuessa 2023.

    Lisätietoa:

    Järjestöjen palvelut lapsille, nuorille ja perheille

    Järjestöjen palveluihin kuuluvat muun muassa ohjauksen ja neuvonnan kautta tiedon jakaminen, vertaistuki ja erilaisten kohtaamispaikkojen järjestäminen, perheiden lomatuet ja yhteiset leirit, erilaiset kuntoutukset ja kuntoutuksen apuvälineet, lastenhoitoapu sekä tuki erilaisissa elämän kriisi- tai muuttuvissa tilanteissa.

    Lue lisää järjestöjen palveluista (linkki aukeaa Perheen palvelupolku -sivuston toiselle sivulle).

    Tarpeenmukainen ja kokonaisvaltainen tuki tukee perheiden hyvinvointia

    Niina Gråsten tutkii vammaisuutta oikeudellisessa ajattelussa ja on autismikirjon lapsen äiti.

    Erityislapsen tai -nuoren perheissä arki on omannäköistä ja erilaisia haasteita täynnä. Monesti perheen kuormitusta lisää vaikeasti hahmotettavassa palvelujärjestelmässä sukkuloiminen. Vaikeaselkoisuus voi johtua esimerkiksi siitä, ettei palvelujärjestelmässä tunnisteta erilaisia tuen tarpeita tai selkeästi etenevä palvelupolku puuttuu. Palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa on myös paljon alueellisia eroja.  

    Palvelujen piiriin pääseminen voi olla haasteellista, jos perheen asioista vastamaan ei löydy selkeää vastuutahoa. Perhe voi pudota eri sektoreiden ja palvelujen välisiin kuiluihin ja päätyä pompoteltavaksi taholta toiselle.  Jokaisella ammattilaisella on mahdollisuus ottaa vastaan tukea tarvitseva perhe ja varmistaa perheen pääsy palvelupolun alkuun. Moniammatillinen yhteistyö ammattilaisten välillä lisää mahdollisuuksia toimia perheen hyväksi useissa asioissa. Tällöin tuen saaminen ei ole riippuvainen vain perheen kohtaavan ammattilaisen osaamisesta tai työnkuvasta. Myös hyvin järjestetty palveluohjaus auttaa perhettä pääsemään tuen piiriin.

    Jos perhe jää vaille palveluja, on riskinä vanhempien voimavarojen loppuminen. Tämä voi johtaa kasaantuviin ongelmiin ja lopulta vanhemman uupumukseen. Joissain tapauksissa tuen hakeminen vaatii vanhempien aikaa ja resursseja niin paljon, että perhe katsoo paremmaksi jättäytyä palvelujen ulkopuolelle. Näiden kehityskulkujen seurauksena palveluihin hakeudutaan vasta siinä vaiheessa, kun asiat ovat monimutkaistuneet pitkään. Usein tilanteiden kärjistyessä päädytään viimesijaisiin palveluihin peruspalvelujen sijaan. Perheen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää löytää palvelujen äärelle heti kun tuen tarve ilmenee.

    Erityislapsiperheiden palveluissa täytyy entistä enemmän kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin ja kokonaisvaltaisiin tukiratkaisuihin. Erilaiset tuen tarpeet ilmenevät yleensä elämän kolmella keskeisellä osa-alueella, SISOTE-kentässä. Tuen ja palvelujen tarvetta tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ja yhtäaikaisesti kaikissa näissä. Tuen vaikuttavuutta lisää perheiden, lasten ja nuorten tarvitseman tuen vieminen osaksi heidän omia yhteisöjään ja toimintaympäristöjään.

    Kuvituskuva

    SISOTE-kentän huomioivan tuen tulisi rakentua:

    1) Kokonaisvaltaisesti

    Kokonaisvaltaisen tuen puute voi aiheuttaa epätasapainotilan, jossa lapsen tai nuoren oireilu yhdellä elämän osa-alueella voi aiheutua kuormittumisesta toisella. Näin käy, kun kokonaiskuormitus kasvaa liian suureksi. Jos keskitytään näkyviin haasteisiin, ei välttämättä löydetä pysyviä ratkaisuja nuoren tilanteeseen.

    2) Pitkäkestoisesti

    Tuen tulee olla pitkäkestoista, koska erityispiirteiden aiheuttamat haasteet ilmenevät vuorovaikutuksessa henkilön elinympäristön kanssa. Tämä aiheuttaa vahvempaa tuen tarvetta varsinkin elämän muutosvaiheisissa, nivelkohdissa kuten lapsen siirtyessä luokka-asteelta toiselle. Joskus tuen tarpeet muuttuvat arkipäiväisten muutosten seurauksena, vaikka muutokset näyttäisivät varsin pieniltä ulkoapäin katsottuna. Jos löydetään sopivat tukimuodot ja ratkaisut yhdellä osa-alueella, voidaan tuen tarpeita arvioida paremmin toisellakin.

    3) Oikea- aikaisesti

    Lapsen ja perheen osallisuus tuen tarpeen arvioinnissa on keskeistä. Kun ympäristöä ja olosuhteita mukautetaan ja tukitoimia järjestetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on tärkeää kuulla lasta ja hänen tilanteensa hyvin tuntevia henkilöitä. Tukea tulisi saada heti tarpeen ilmennyttyä, koska oikea-aikainen tuki auttaa erityislapsiperhettä voimaan paremmin. Hyvätkin toimet yhdellä osa-alueella voivat olla turhia, jos tukitoimet viivästyvät toisella.

    Erityislasten ja perheiden palvelut ja tukitoimet perustuvat eri lakeihin. Lainsäädäntöä on paljon ja se rakentuu pirstaleisesti ja osittain myös ristiriitaisesti. Tämä vaikeuttaa lakien soveltamista. Eteen voi tulla tulkintakysymyksiä siitä, kuka on oikeutettu erityistasoiseen tukeen ja kuka ei. Tuen myöntämisen taustalla on yksilöllinen tarve, ei vakiintuneet esimerkiksi diagnooseihin pohjautuvat kategoriset käytänteet. Jos ensisijainen yleinen tuki ja peruspalvelut eivät riitä, on aina arvioitava tarve toissijaisille ja erityisille palveluille.

    Pitkä aikavälin päämääränä on perheiden hyvinvoinnin lisäksi lapsen ja nuoren toimintakyvyn säilyttäminen ja jokaisen mahdollisuus kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan. Meidän jokaisen ei tarvitse täyttää samanlaisia vaatimuksia voidaksemme olla hyvinvoivia jäseniä omissa yhteisöissämme. Tarvittavien palvelujen ja tuen mahdollistamana erilainen arki voi olla edelleen vaativaa, mutta myös omannäköistä ja hyvää.

    Kirjoittaja: Niina Gråsten

    Erityisperheet-sivuilta tietoa sosiaalipalveluista ja tuista

    Kirsi Vierula on sosiaalipalveluihin erikoistunut informaatikko ja erityislapsen äiti.

    Perheille, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi, on tarjolla sosiaalipalveluita ja tukia perheen tilanteen helpottamiseksi. Sosiaalipalveluita ja erilaisia tukimuotoja tarjoavat useat eri tahot. Ongelmana on ollut, että palveluita on vaikea löytää ja kokoavaa tahoa ei ole ollut. Erityisperheet.fi on tiivis tietopaketti sosiaalipalveluista ja tuista.

    Sivusto kokoaa kattavasti yhteiskunnan tarjoamia palveluita, jotka on suunnattu erityislapsiperheille yli diagnoosirajojen. Sivustosta on apua niin taipaleen alussa oleville kuin pidemmälle ehtineille, myös ammattilaiset voivat hyödyntää sivuja työnsä tukena.

    Erilaisia palveluita ja sosiaalitukia on kymmeniä. Mukaan on koottu muun muassa Kelan tukia sekä kunnilta (myöhemmässä vaiheessa hyvinvointialueilta) haettavia sosiaalipalveluita ja tukia. Lisäksi tietoa on kotiin tuotavasta avusta, työelämään liittyvistä joustoista sekä liikkumisesta. Myös jaksamisesta, hyvinvoinnista ja vertaistuesta löytyy linkkejä. Tiedot on ryhmitelty aihepiireittäin. jotta ne olisivat mahdollisimman helposti löydettävissä. Esiteltävät tuet ja palvelut on kuvattu lyhyesti ja niistä saa lisätietoa linkkien kautta.

    Alkuvaiheen kriisissä, mahdollisessa unenpuutteesta johtuvassa väsymyksessä ja yleisessä hämmennyksessä, on vain vähän energiaa ja aikaa etsiä tietoa. Siksi tiedon pitää olla yksinkertaista, selkeää ja helposti löydettävää.

    Sivusto syntynyt vapaaehtoistyönä

    Erityisperheet.fi sai alkunsa tarpeesta koota eri puolilla olevaa erityislapsiperheille suunnattua tietoa.

    Lapsemme ollessa vielä vauvaikäinen saimme varmistuksen siitä, että hän on ns. erityislapsi. Uutinen herätti monenlaisia tunteita ja myös tarpeen saada asiasta lisää tietoa. Varsinainen lääketieteellinen ensitieto annettiin meille erinomaisesti, asiantuntevasti ja empaattisesti. Ensitiedon jälkeen jäimme kuitenkin asian kanssa varsin yksin. Prosessiin normaalisti kuuluva edelleen ohjaus esim. sairaalan sosiaalityöntekijän luokse jäi pois, emmekä sitä myöskään osanneet kysyä. Aloimme suunnistuksemme tuki-, palvelu- ja järjestöviidakossa omin voimin.

    Kirsi kirjoittaa perheensä kokemuksista ja jatkaa:

    Etsiessäni alkuvaiheessa tarvittavaa tietoa huomasin, että aiheeseen liittyvää aineistoa oli eri puolilla ja osana suuria sivustoja. Myös tietoa ensitiedon antamisesta oli paljon. Suoraan vanhemmille ja erityislapsen lähipiirille suunnattua tiivistä tietopakettia ilman diagnoosirajoja ei kuitenkaan ollut helposti saatavissa. Koska olen koulutukseltani informaatikko, mielessäni alkoi itää ajatus mahdollisimman selkeän sivuston rakentamisesta erityislapsen vanhempien alkutaipaleelle. Halusin jakaa oppimaani ja kokemaani ja helpottaa muiden vanhempien tietä.

    Sinulle

    Ihana ja erityinen

    Tuntuu ehkä siltä, että mikään ei koskaan enää palaa normaaliksi. Tuttu elämäsi on viety yhtäkkiä tai pikkuhiljaa raottamalla ja suunnistat vieraassa maassa, ilman karttaa, kompassia ja kieltä. Välillä ehkä unohdat ja sitten taas muistat. Erityislapsi. Minun lapseni on erityislapsi.

    Sinä selviät kyllä

    Elämäsi tulee normaaliksi, ei varmaankaan entiselleen, mutta tavalliseksi, sinulle. Opit elämään uuden elämäsi kanssa, opit luovimaan ja hyväksymään. Opit taas nauramaan ja iloitsemaan. Elämästäsi, Lapsestasi. Sinun ihanasta ja erityisestä.

    Kirjoittaja: Kirsi Vierula

    Tyytymätön terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai opetustoimen toimintaan – näin toimit

    Annika Tyysniemi on oikeuksienvalvonnan asiantuntija Näkövammaisten liittossa.

    Muistutus

    Ollessasi tyytymätön terveydenhuollon, opetustoimen tai varhaiskasvatuspalvelun turvallisuuteen tai laatuun, on suositeltavaa selvittää asia ensin toimipaikan tai palvelusta järjestämisvastuussa olevan kunnan viranomaisen kanssa. Usein nopein tapa on selvittää asia keskustelemalla kyseisen yksikön henkilökunnan kanssa tai tarvittaessa olemalla yhteydessä yksikön johtajaan (päiväkodin johtaja, koulun rehtori tai poliklinikan ylilääkäriin).

    Jos asia ei selviä keskustellen kyseisen yksikön henkilökunnan kanssa, on huoltajien mahdollista tehdä asiasta muistutus toiminnasta sairaalan johtajalle, kunnan varhaiskasvatusjohtajalle tai kunnan sivistysjohtajalle.

    Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisena kirjeenä. Siinä on annettava selkeä kuvaus asiasta, josta haluat tehdä muistutuksen. Muistutukseen on vastattava kohtuullisessa ajassa (pääsääntöisesti 1 – 4 viikkoa) perusteltu vastaus, josta selviää, miten muistutusasiaa on toimipaikassa selvitetty ja millaisiin jatkotoimiin muistutus on mahdollisesti johtanut. Muistutukseen annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

    Muistutuksen tekeminen ei rajoita oikeuttasi hakea muutosta tai oikeuttasi kannella asiasta valvontaviranomaisille. Kunnan potilasasiamies tai sosiaaliasiamies avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä sekä neuvoo lainsäädännön soveltamiseen liittyvissä asioissa.

    Mikäli olet tehnyt muistutuksen, odota muistutusvastauksen saapumista, ennen kuin ryhdyt mahdollisiin muihin toimenpiteisiin, sillä asia saattaa ratketa jo muistutusvastauksessa. Jos et ole tyytyväinen muistutukseen saamaasi vastaukseen, voit tehdä kantelun valvontaviranomaiselle (aluehallintovirasto (avi.fi), Valvira). Jos kanteluasiassa ei ole tehty muistutusta, valvontaviranomainen voi siirtää asian käsiteltäväksi muistutuksena ko. toimipaikassa. Siirtämisestä ilmoitetaan kantelun tekijälle.

    Kantelu

    Kantelu aluehallintovirastoon tai Valviraan

    Kuka tahansa voi kannella viranomaisen lainvastaisesta toiminnasta tai velvollisuuksien laiminlyönnistä. Hallintokantelun voi tehdä myös viranomaisen järjestämisvastuulle kuuluvan tehtävän hoitamisesta, vaikka tehtävää hoitaisi yksityinen palveluntuottaja, kuten yksityinen päiväkoti tai yksityinen koulu. Kantelu tehdään valvontaviranomaiselle (aluehallintovirasto, Valvira).

    Kantelu tehdään kirjallisesti. Valvontaviranomaisen suostumuksella kantelun voi poikkeustilanteissa tehdä suullisesti. Aluehallintovirastolle tehtävän kantelun ohjeet saat oman alueesi aluehallintovirastosta. Valviralle teet kantelun sähköisessä asioinnissa. Sähköisen asioinnin käyttö edellyttää kirjautumista, johon voit käyttää verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai Katso-tunnistautumista. Sähköisen kantelun kysymykset ohjaavat sinua riittävien tietojen antamiseen kantelun käsittelemiseksi. Kantelun voit tehdä myös alla olevalla lomakkeella tai vapaamuotoisena, jolloin siitä tulee ilmetä lomakkeessa mainitut asiat.

    Kantelussa sinun tulee esittää käsityksesi siitä, millä perusteella pidät menettelyä virheellisenä ja tapahtuman ajankohdasta. Yli kaksi vuotta vanhoja asioita ei käsitellä ilman erityistä syytä.

    Sosiaaliasiamies kunnallisessa sosiaalihuollossa

    Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies voi olla kahden tai useamman kunnan yhteinen. Sosiaaliasiamies palvelee sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaita. Lasten tapauksessa mm. varhaiskasvatuksen tai vammaispalvelujen asiakkaita.

    Kunnan sosiaaliasiamies toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi

    • tiedottamalla asiakkaan oikeuksista
    • neuvomalla asiakkaan asemasta ja oikeuksista
    • neuvomalla muistutuksen laatimisessa
    • raportoimalla asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä vuosittain kunnanhallitukselle
    • edistämällä muilla tavoin sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutumista.

    Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot saa kunnan puhelinkeskukselta, neuvonnasta, sosiaalivirastosta, kunnan verkkosivulta tai puhelinluettelosta.

    Potilasasiamies terveydenhuollossa

    Ollessaan tyytymätön saamansa hoitoon tai kohteluun potilas voi ottaa yhteyttä terveydenhuollon toimintayksikön potilasasiamieheen ja saada neuvoa, miten hän saa asiansa selvitettyä.

    Potilasasiamiehen avun on oltava käytettävissä jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä, kuten terveyskeskuksissa, keskussairaaloissa, yksityisillä terveysasemilla sekä toimintayksiköissä, joissa tarjotaan terveydenhuollon palveluja, esimerkiksi vanhainkodeissa. Yksi potilasasiamies voi toimia useammassa yksikössä.

    Potilasasiamies

    • neuvoo ja avustaa muistutusten teossa
    • tiedottaa ja neuvoo potilaan oikeuksista ja asemasta
    • edistää muilla tavoin potilaan oikeuksien toteutumista.

    Potilasasiamiehen yhteystiedot saa kyseisestä terveydenhuollon toimintayksiköstä.

    Vammaisjärjestöjen asiantuntijat ja lakimiehet Useilla vammais- ja potilasjärjestöillä on asiantuntijoita sekä lakimiehiä. Kannattaa olla heihin yhteyttä lapsen asiaan liittyen.

    Kirjoittaja Annika Tyysniemi, Oikeuksienvalvonnan asiantuntija, Näkövammaisten liitto

    Perheiden palveluista muualla verkossa