Oppilaan kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen tehdään tuloksellisesti yhteistyössä kodin kanssa.
Lapsen tai nuoren tulee saada tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin heti, kun tuen tarve ilmenee. Tuen tarve voi olla tilapäistä tai jatkuvaa ja oppilas voi tarvita sitä vahvemmin tai keveämmin riippuen oppilaan tuen tarpeesta ja niiden laajuudesta. Lapsen tuen tarve on voinut tulla esiin jo ennen kouluikää ja silloin on erittäin tärkeää, että päivähoidon kanssa tehdään yhteistyötä, jotta tieto kulkee kouluun. Vanhemmat ja lapsi ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita, kun suunnitellaan, millaisista käytännöistä ja tuesta hyvä kouluarki muodostuu. Jos tuen tarve tulee esiin vasta kouluiässä, asian voivat ottaa puheeksi vanhemmat, opettaja, tai muu lapsen ja perheen kanssa työskentelevä ammattilainen.
Peruskoulussa on käytössä kolmiportaisen tuen järjestelmä. Se, millaisia tuen muotoja lapsesi koulussa on käytössä, määrittelee perusopetuslaki, oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, opetussuunnitelmat sekä paikalliset opetussuunnitelmat. Koulun ammattilaisilta kannattaa kysyä lisätietoa lapsesi koulunkäynnin tuen käytännöistä. Opetushallituksella on neuvontapuhelin, johon voit jättää sihteerille sinua pohdituttavia kysymyksiä oppimisen tuesta ja ammattilaiset soittavat sinulle yhteydenottopyynnön saatuaan. Palvelun numero on 0295 332 900. (Lisätietoa neuvontapalvelusta löytyy Opetushallituksen sivulta.)
- YLEINEN TUKI: tukitoimet ovat osa perusopetusta ja kuuluvat kaikille oppilaille. Tämä tarkoittaa käytännössä laadukasta yleisopetusta, jossa oppilaat huomioidaan yksilöinä. Yleisessä tuessa käytetään tukiopetusta, erityisopettajan konsultointia, osa-aikaista erityisopetusta, opetuksen eriyttämistä, oppilaanohjausta ja erilaisia opetusryhmäjärjestelyjä.
- TEHOSTETTU TUKI: jos todetaan, että oppilas tarvitsee vahvempaa tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kuin yleinen tuki, tehdään pedagoginen arvio, johon osallistuu koulun, huoltaja ja oppilas. Tämä tulisi sisältää kuvauksen siitä, millaisia tukikeinoja on jo käytetty, miten ne ovat toimineet, kuvataan lapsen kiinnostuksen kohteet, vahvuudet, oppimisvalmiudet ja tuen tarpeet. Ja tämän pohjalta tehdään tehostetun tuen tarpeen arvio. Jos arvion myötä todetaan, että tehostettuun tukeen on tarvetta, tehdään tehostetun tuen päätös ja oppilaalle tehdään tehostetun tuen oppimissuunnitelma (katso täältä mitä se voi sisältää). Tehostettu tuki on tiiviimpää ja monimuotoisempaa kuin yleinen tuki; useampia tukimuotoja, säännöllinen tarve. Tällöin huomioidaan vahvemmin yksilölliset tarpeet, joustavin opetusjärjestelyin. Oppiaineiden painoalueet määritetään niin, jotta oppilas voi keskittyä olennaiseen eri oppiaineissa, mutta hän pyrkii oman vuosiluokan tavoitteisiin.
- ERITYINEN TUKI: Jos tehostetun tuen keinot ja järjestelyt tuntuvat liian vähäisiltä ja oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteisiin ei päästä, tehdään oppilaalle pedagoginen selvitys (katso tästä mitä se sisältää). Jos selvityksen mukaan tarvitaan vahvempaa tukea, tehdään erityisen tuen päätös, joka on lakisääteinen ja hallintolain mukainen, sen tekee esimerkiksi kunnan opetuspäällikkö. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle tulee tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta. (Lisätietoa HOJS:sta)
- Esteettömyys – Autismiliitto, (Linkki aukeaa Autismiliiton sivuille)
- Saavutettavuus | Invalidiliitto (Linkki aukeaa Invalidiliiton sivuille)
- Lapsen oikeudet (Linkki aukeaa Lapsen oikeuksien sivuille)
- YK:n vammaissopimus (Linkki aukeaa Tukiliiton sivuille)
Kolmiportainen tuki
Lapsi voi saada yhdentasoista tukea kerrallaan ja tuen portailla voidaan liikkua tarpeen mukaan molempiin suuntiin. Tukitoimien tarkoituksena on auttaa lasta oppimaan, käymään koulua ja ehkäistä pulmien vaikeutumista. Ensisijainen ratkaisu on se, että lapsi käy lähikoulua ja hän saa tarvittavan tuen sinne. Oppilas- ja opiskeluhuollon toimenpiteet tukevat oppimista, koulunkäyntiä, vuorovaikutusta, osallisuutta ja hyvinvointia.
Oppilaan tuen tarvetta ja toteuttamista tulee suunnitella yhteistyössä joustavasti ja pitkäjänteisesti. Tuen tarvetta ja tukitoimien toimivuutta tulee arvioida säännöllisesti ja tehdä tarvittavia muutoksia.
Lisätietoja:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuki
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/430064
Osallistumisen apuvälineiden järjestämisvastuu
Kaikilla koululaisilla on oikeus osallistua toiminnalliseen oppimiseen, välituntileikkeihin, koululiikuntaan ja muuhun koulun toimintaan. Osallistuminen tukee lapsen oppimista ja viihtymistä koulussa. Onnistumisen kokemukset parantavat itsetuntoa. Yhteisen tekemisen kautta jokainen löytää paikkansa, ja voi löytyä myös uusia kavereita.
Toiminnalliset työtavat ja liikkuminen edistävät eri oppiaineiden sisältöjen oppimista. Esimerkiksi aktiiviset välitunnit ovat tärkeä osa koulupäivää. Välitunneilla ystävystytään ja ryhmäydytään lasten omilla ehdoilla. Kouluilla on velvollisuus huolehtia, että kaikki voivat osallistua myös liikuntatunneille. Siihen tarvitaan luovuutta ja soveltamista, joskus myös apuvälineitä, avustajan tukea tai kuljetuksen järjestämistä. Lapset omaksuvat toisiltaan ja aikuisilta toimintatapoja sekä asenteita, joilla he tulevaisuuden aikuisina toimivat. Koululiikunnasta vapauttaminen ei ole ratkaisu, vaan kouluilla on velvollisuus huolehtia kaikkien mahdollisuudesta osallistua liikuntatunneille. (Liikuttava koulupäivä -esite, Tukiliitto.)
Lisätietoa:
Kaikilla lapsilla on oikeus koululiikuntaan, Tukiliiton Malike-toiminta
Kaikilla lapsilla on oikeus yhdenvertaiseen oppimiseen
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista turvaa vammaisten lasten ja nuorten oikeuden yhdenvertaiseen oppimiseen ja koulutukseen yleisessä koulutusjärjestelmässä (artikla 24). Vammaisten lasten ja nuorten tulee saada tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset ja yksilölliset tukitoimet voidakseen käydä koulua ja opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 29 säädetään siitä, että lapsen koulutuksessa tulee pyrkiä lapsen persoonallisuuden, lahjojen ja valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen.
Esteettömyys kuuluu liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon. Sillä tarkoitetaan kaikenlaisten ihmisten huomioimista ja heidän osallistumisen yhdenvertaista mahdollistamista esimerkiksi rakennetussa ympäristössä, julkisissa liikennevälineissä. Esteteettömyys liittyy myös aineettomaan ympäristöön. Puhutaan sosiaalisesta, psyykkisestä ja kognitiivisesta esteettömyydestä, joka on saavutettavuutta. Esimerkiksi autismikirjon ihmisten näkökulmasta esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen tarkoittaa huomion kiinnittämistä mm. kommunikoinnin, kanssakäymisen, ympäristön ja aistitoiminnan aiheuttamiin esteisiin.
Lisätietoja:
Koulunkäyntiin liittyvää sanastoa
Koulunkäyntiin ja siihen liittyvään tukeen kuuluu sellaista sanastoa, joka ei ole välttämättä tuttua. Täältä löydät tietoa, mitä noilla käsitteillä tarkoitetaan.
Pidennetty oppivelvollisuus=Lapsella todettu heti syntymän jälkeen tai myöhemmän kehityksen aikana kehitysvamma, sairaus tai muu kehityksen viivästymä, jonka vuoksi hänellä ei ilmeisesti ole mahdollisuutta suorittaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita yhdeksessä vuodessa. Tuolloin hänellä on oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, joka alkaa vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen oppimisvalmiuksia. Lisätietoja opetushallituksen sivuilta.
Laajennettu oppivelvollisuus=Oppivelvollisuusikä jatkuu 18 ikävuoteen ja tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Lisäksi vahvistetaan ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta. Lue lisää aiheesta Kysymyksiä ja vastauksia oppivelvollisuudesta.
Pedagoginen tuki= tapoja järjestää opetusta, keinoja miten opetetaan, käytettyjä opetusmenetelmiä, opetuksen toteuttamisen suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Katso tarkemmin kolmiportainen pedagoginen tuki.
Pedagogiset suunnitelmat= koululuilla on omat pedagogiset suunnitelmat, jotka sisältävät mm. toiminnan arvopohja, opetuksen toteuttaminen, tilojen kuvaus, oppilaiden osallisuus. Erityisopetusta saaville oppilaille tehdään kolmiportaisen tuen eri vaiheissa tehostetun tuen oppimissuunnitelma (katso täältä mitä se voi sisältää) ja erityisessä tuessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS, Lisätietoa HOJS:sta).
Oppimisen esteettömyys= Esteettömyys käsitetään laajasti. Se ymmärretään pedagogisena esteettömyytenä, asenteellisena, psyykkisenä ja sosiaalisena esteettömyytenä, vuorovaikutuksen esteettömyytenä, tilojen ja ympäristön esteettömyytenä sekä tietotekniikan käytettävyytenä. Aistiystävällinen, Sosiaalisesti turvallinen, Selkeä ja ennakoitava, Vahvuuksiin keskittyvä.
Vanhempain liitto yhteistyössä OAJ:n kanssa on julkaissut koulunkielen sanaston, joka löytyy Vanhempainliiton sivuilta.