Sisaruus

/

Sisaruus on ensisijaisesti sisaruutta silloinkin, kun sisko tai veli on pitkäaikaissairas tai vammainen. Sisarukset itse kuvaavat tätä usein: ”Ihan tavallista sisaruutta, rakkautta ja riitoja”. Tilanteeseen liittyy kuitenkin eri näkökulmia, jotka on hyvä huomioida. 

Lue lisää »

Kelan palvelut

/

Kelan kautta perheet voivat saada erilaisia etuuksia ja palveluita riippuen perheen tilanteesta. Kelan julkaisemasta pikaoppaasta perheiden palveluihin löytyy tiivistetysti tietoa palveluista lapsen iän mukaan. Kela-Kerttu -palvelu neuvoo perhe-etuusasioissa. Kelan sivuilta löydät tarkempaa tietoa näistä perheiden palveluista (linkki aukeaa Kelan sivuille).

Lue lisää »
kaksi lasta leikkii lattialla palikoiden kanssa

Leikki-ikäisen kehitys 1-3-vuotta 

/

Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee tilaisuuksia opetella omia taitojaan sekä aikuisen tukea pettymyksen ja epäonnistumisen hetkellä. Hän tarvitsee rajoja ja aikuisen tukea suurien tunteiden kanssa.  Kun lapsi saa vanhemmiltaan valvontaa ja suojelua, hän pystyy suuntaamaan kaiken huomionsa oppimiseen.

Lue lisää »

Lisätietoa ensitiedosta:

/

Ensitiedosta Vanhempainyhdistys Jaatisen sivulla (linkki aukeaa uuteen ikkunaan Jaatinen ry sivuille). Hyvä ensitieto kantaa. Tukiliiton opas (linkki aukeaa oppaan PDF-versioon uuteen ikkunaan).

Lue lisää »

Leikitäänkö?

/

Laitan lapsille kauniin kotileikkinurkan valmiiksi. Viikkaan pikkuruiset kodin tekstiilit pikkuruiseen liinavaatekaappiin ja siirrän astiat järjestykseen. Pirttikaluston suoraan ja ”Kuka haluaa kotileikkiin?” Yllätykseni kolmen pojan joukko ilmoittautuu.  

Lue lisää »

Leikki-ikäisen kehitys 3-6-vuotias

/

Kolmivuotias lapsi on usein puuhakas, utelias ja avoin. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänen uteliaisuuteensa ja vilkkauteensa suhtaudutaan ymmärtäväisesti. Leikki-ikäisen vanhempien tärkeimpiä tehtäviä on antaa lapselle mahdollisuuksia opetella omia taitojaan ja tukea lasta pettymyksen ja epäonnistumisen hetkellä, tukea lapsen moraalin ja sosiaalisten taitojen kehittymistä, asettaa rajoja ja kestää lapsen kiukkua. Jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti […]

Lue lisää »

Leikkivinkkejä

/

Vinkkejä esteettömään leikki kuvilla ja laitteilla tuettuna -video, Tikoteekki Miten leikissä voi ottaa huomioon esteettömyyden sekä hauskoja ja konkreettisia leikkivinkkejä, Esteetön leikkipäivä/MLL Innostu leikkimään, Hyvinvoiva perhe, Oulun seudun omaishoitajat Leikkejä ja vinkkejä hauskaan yhdessäoloon, Leikkipankki Neuvokas perhe leikkivinkit  Oppi&ilo leikkivinkit  Papunetin kuvitetut lastenlaulut  Perinneleikit Pikku Kakkosen leikkihetki, video  Tukiliiton leikkivideot 

Lue lisää »

Esteettömät ja osittain esteettömät leikkipaikat 

/

Ratsaspuisto, Helsinki   Kervilänkujan leikkipaikka, Joensuu  Lutakonpuiston liikunta- ja leikkipaikka, Jyväskylä  Kiviniemenpuisto, Kuopio  Pelle Hermannin leikkipuisto, Pori  Perhepuiston leikkipaikka, Salo  Emil Aaltosen puisto, Tampere  Naulatehtaanpuisto, Turku 

Lue lisää »

Isovanhemmuus

/

Tähän tulossa kokemusasiantuntijan kirjoitus myöhemmin keväällä 2022

Lue lisää »

Tunnetaidot ja vanhemmuus

/

Tunnetaitoihin kuuluu kyky tunnistaa, käsitellä ja ilmaista tunteita. Lapsi oppii tunnetaitoja kokemuksen kautta sekä mallintamalla aikuisia ja ikätovereitaan. Vanhemmat ovat tärkeitä malleja lapsen tunnetaitojen kehityksessä.

Lue lisää »

Lapsiperheiden palvelut

/

Tietoa sosiaaliturvasta sekä neuvontaa ja ohjausta palveluista antavat kunnan sosiaalityöntekijät ja vammaispalveluohjaajat. Myös sairaaloiden sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat sekä potilas- ja vammaisjärjestöt neuvovat ja ohjaavat palveluihin.

Lue lisää »

TUNNETAIDOT KASVATUKSESSA

/

Tunnetaitoja ovat  tunteiden tunnistaminen, sietäminen, säätäminen, ilmaiseminen ja käsitteleminen. Vanhemman omien tunnetaitojen pohjalle rakentuu kyky havaita lapsen tunteita. Tunteet luovat taustan lapsen ja aikuisen vuorovaikutukselle. Aikuisen malli ja ohjaus ovat merkityksellisiä lapsen tunnetaitojen kehittymisessä. VARHAINEN KEHITYSVAIHE JA TUNNETAIDOT Varhaisessa kehitysvaiheessa olevalla lapsella ei ole tarvittavia keinoja omista tarpeista tai tunteista viestimiseen ja siksi hän tarvitsee […]

Lue lisää »

Kuntoutus

/

Kuntoutus on lapsen elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutteista toimintaa, jota ei voi irrottaa lapsen muusta elämästä. Kuntoutuksessa tulee huomioida perheen elämäntilanteen, lapsen luonnollisen kasvurytmin ja kuntoutuksen yhteensovittaminen. Kuntoutuksessa pyritään lapsen, nuoren ja perheen mahdollisimman sujuvaan arkeen.

Lue lisää »
Äiti ja poika otsat vastakkain katsovat hellästi toisiaan.

Omannäköinen vanhemmuus

/

Vanhemmuus on tietoja ja taitoja selvitä arjesta lastensa kanssa. Se on myös tunnetta vastuusta ja velvoitteista. Se on onnea, jostain mikä ei ole koskaan kokonaan omaa. Vanhemmuus on muuttuva ja moninainen ilmiö, joka voidaan nähdä kulttuurin tuotteena tai sosiaalisissa yhteyksissään rakentuneena. Se on aina sidoksissa aikaan, paikkaan, yhteiskunnan ja yhteisön arvoihin ja tapoihin sekä perheen tilanteeseen ja elinoloihin.  

Lue lisää »

Kaverit

/

Jokainen lapsi tarvitsee kavereita. Kaverien kanssa jaetaan lapsuuden riemuja ja opitaan elämisen taitoja. Ne tukevat sosiaalisten taitojen oppimista, minäkuvaa ja luovat hyvinvointia. Ihmisenä olon perustarpeeseen kuuluu tarve vastavuoroisiin ystävyyssuhteisiin ja monien ihmisten kanssa muodostettuihin vertaissuhteisiin. Vertaissuhteet muodostuvat lapsella usein miten päiväkodissa, koulussa ja kotipihan leikeissä. Pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen ja nuoren kaverisuhteiden syntymisessä ja ylläpidossa voi olla […]

Lue lisää »

Varhaiskasvatus

/

Leikki-ikäinen osallistuu usein varhaiskasvatukseen. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille. Perheen tilanne, esimerkiksi vanhemman työttömyys tai hoitovapaa, ei vaikuta lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta. Kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen.

Lue lisää »
Kuvituskuva

Järjestöjen palvelut lapsille, nuorille ja perheille

/

Järjestöjen palveluihin kuuluvat muun muassa ohjauksen ja neuvonnan kautta tiedon jakaminen, vertaistuki ja erilaisten kohtaamispaikkojen järjestäminen, perheiden lomatuet ja yhteiset leirit, erilaiset kuntoutukset ja kuntoutuksen apuvälineet, lastenhoitoapu sekä tuki erilaisissa elämän kriisi- tai muuttuvissa tilanteissa. Lue lisää järjestöjen palveluista (linkki aukeaa Perheen palvelupolku -sivuston toiselle sivulle).

Lue lisää »

Lapsen osallisuuden tukeminen

/

Lapsen osallisuus tarkoittaa tasa-arvoista ja täysivaltaista toimimista omissa lähiyhteisöissä sekä koko yhteiskunnassa. Lapsen oikeus osallisuuteen perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen (linkki aukeaa Suomen Unicefin sivuille). Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuutta arjessa voi edistää esimerkiksi seuraavin keinoin:

Lue lisää »
Äiti ja poika istuvat vastakkain kivellä. Äiti ohjaa poikaa.

Lapsen toiminnanohjauksen tukeminen

/

Mitä on toiminnanohjaus? Yleisesti toiminnanohjauksella tarkoitetaan kognitiivisia toimintoja ja taitoja, joiden avulla lapsi voi säädellä omaa toimintaansa vaatimusten ja odotusten mukaisesti (Sandberg 2021).  Se on taitoa toimia jäsennellysti, suunnitellusti ja päämäärätietoisesti kohti tavoitetta.

Lue lisää »

Tarpeenmukainen ja kokonaisvaltainen tuki tukee perheiden hyvinvointia

/

Erityislapsen tai -nuoren perheissä arki on omannäköistä ja erilaisia haasteita täynnä. Monesti perheen kuormitusta lisää vaikeasti hahmotettavassa palvelujärjestelmässä sukkuloiminen. Vaikeaselkoisuus voi johtua esimerkiksi siitä, ettei palvelujärjestelmässä tunnisteta erilaisia tuen tarpeita tai selkeästi etenevä palvelupolku puuttuu. Palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa on myös paljon alueellisia eroja.  

Lue lisää »

Erityisperheet-sivuilta tietoa sosiaalipalveluista ja tuista

/

Perheille, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi, on tarjolla sosiaalipalveluita ja tukia perheen tilanteen helpottamiseksi. Sosiaalipalveluita ja erilaisia tukimuotoja tarjoavat useat eri tahot. Ongelmana on ollut, että palveluita on vaikea löytää ja kokoavaa tahoa ei ole ollut. Erityisperheet.fi on tiivis tietopaketti sosiaalipalveluista ja tuista.

Lue lisää »
AVI:n kantelulomake ja kuulakärkikynä pöydällä

Tyytymätön terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai opetustoimen toimintaan – näin toimit

/

Muistutus Ollessasi tyytymätön terveydenhuollon, opetustoimen tai varhaiskasvatuspalvelun turvallisuuteen tai laatuun, on suositeltavaa selvittää asia ensin toimipaikan tai palvelusta järjestämisvastuussa olevan kunnan viranomaisen kanssa. Usein nopein tapa on selvittää asia keskustelemalla kyseisen yksikön henkilökunnan kanssa tai tarvittaessa olemalla yhteydessä yksikön johtajaan (päiväkodin johtaja, koulun rehtori tai poliklinikan ylilääkäriin).

Lue lisää »

Erityislapsiperheiden arki kuormittaa parisuhdetta

/

Kun perheenjäsenenä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, muuttuvat parisuhteen eri osa-alueet huomattavasti. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat parisuhteen arkeen: kotitöiden jakaminen, oma ja yhteinen aika tai harrastaminen saavat arjessa erilaisen roolin. Lapsen erilaiset hoitotoimenpiteet ja tarpeet määrittävät eri tavalla arjen toimintaa kuin aiemmin. Erityislapsen vanhemmuudella on selkeä vaikutus myös erityislapsen vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen, tunneyhteyteen ja seksuaalisuuteen. Kun […]

Lue lisää »

Perheiden palveluista muualla verkossa

/

Leijonaemojen lista kunnan palveluista (linkki vie Leijonaemojen kotisivuille) Vammaisperheyhdistys Jaatisen tietopankki palveluista ja niitä koskevista laista (linkki vie Jaatistietopankin sivuille). Tukiliiton Pikaopas perheiden palveluihin (linkki vie oppaan PDF-versioon). Järjestöjen sosiaaliturvaopas (linkki vie oppaan PDF-versioon). Erityislapsiperheiden ensitietosivusto tuo tietoa perheiden alkuvaiheeseen, painopisteenä sosiaalipalvelut. (Linkki vie Erityisperheet.fi sivuille)

Lue lisää »