Sisaruus

/

Sisaruus on ensisijaisesti sisaruutta silloinkin, kun sisko tai veli on pitkäaikaissairas tai vammainen. Sisarukset itse kuvaavat tätä usein: ”Ihan tavallista sisaruutta, rakkautta ja riitoja”. Tilanteeseen liittyy kuitenkin eri näkökulmia, jotka on hyvä huomioida. 

Lue lisää »

Kelan palvelut

/

Kelan kautta perheet voivat saada erilaisia etuuksia ja palveluita riippuen perheen tilanteesta. Kelan julkaisemasta pikaoppaasta perheiden palveluihin löytyy tiivistetysti tietoa palveluista lapsen iän mukaan. Kela-Kerttu -palvelu neuvoo perhe-etuusasioissa. Kelan sivuilta löydät tarkempaa tietoa näistä perheiden palveluista (linkki aukeaa Kelan sivuille).

Lue lisää »
Äiti ja kaksi lasta metsäretkellä. Toinen lapsista istuu maastorattaissa.

Koko perhe metsään

/

Parasta on, kun pääsee kunnolla metsään ja saa kulkea minne huvittaa. Näin ajattelevat Eino, Kerttu ja Silja Siukola. Kolmihenkisen perheen pandeamia-ajan pelasti Einolle hankittu monitoimiratas, xRover, jolla pääsee liikkumaan hankalassakin maastossa.

Lue lisää »

Vammaispalveluista välineitä harrastamiseen

/

Apuvälineitä muun muassa henkilökohtaiseen suoriutumiseen tai vapaa-ajan toimintoihin voi hakea kunnan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella. Haettaviin apuvälineisiin kuuluvat esimerkiksi harrastusvälineet. Apuvälineen kustannuksista korvataan vammaispalveluasetuksen perusteella puolet välineen hankintahinnasta, mutta mahdolliset vamman vuoksi välineeseen välttämättä tarvittavat muutostyöt korvataan lähtökohtaisesti kokonaan. Lisätietoa: Oikeus apuvälineisiin -esite, Tukiliitto, Malike-toiminta

Lue lisää »

Lapsiperheiden palvelut

/

Tietoa sosiaaliturvasta sekä neuvontaa ja ohjausta palveluista antavat kunnan sosiaalityöntekijät ja vammaispalveluohjaajat. Myös sairaaloiden sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat sekä potilas- ja vammaisjärjestöt neuvovat ja ohjaavat palveluihin.

Lue lisää »

Kuntoutus

/

Kuntoutus on lapsen elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutteista toimintaa, jota ei voi irrottaa lapsen muusta elämästä. Kuntoutuksessa tulee huomioida perheen elämäntilanteen, lapsen luonnollisen kasvurytmin ja kuntoutuksen yhteensovittaminen. Kuntoutuksessa pyritään lapsen, nuoren ja perheen mahdollisimman sujuvaan arkeen.

Lue lisää »
Äiti ja poika otsat vastakkain katsovat hellästi toisiaan.

Omannäköinen vanhemmuus

/

Vanhemmuus on tietoja ja taitoja selvitä arjesta lastensa kanssa. Se on myös tunnetta vastuusta ja velvoitteista. Se on onnea, jostain mikä ei ole koskaan kokonaan omaa. Vanhemmuus on muuttuva ja moninainen ilmiö, joka voidaan nähdä kulttuurin tuotteena tai sosiaalisissa yhteyksissään rakentuneena. Se on aina sidoksissa aikaan, paikkaan, yhteiskunnan ja yhteisön arvoihin ja tapoihin sekä perheen tilanteeseen ja elinoloihin.  

Lue lisää »

Kaverit

/

Jokainen lapsi tarvitsee kavereita. Kaverien kanssa jaetaan lapsuuden riemuja ja opitaan elämisen taitoja. Ne tukevat sosiaalisten taitojen oppimista, minäkuvaa ja luovat hyvinvointia. Ihmisenä olon perustarpeeseen kuuluu tarve vastavuoroisiin ystävyyssuhteisiin ja monien ihmisten kanssa muodostettuihin vertaissuhteisiin. Vertaissuhteet muodostuvat lapsella usein miten päiväkodissa, koulussa ja kotipihan leikeissä. Pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen ja nuoren kaverisuhteiden syntymisessä ja ylläpidossa voi olla […]

Lue lisää »
Kuvituskuva

Järjestöjen palvelut lapsille, nuorille ja perheille

/

Järjestöjen palveluihin kuuluvat muun muassa ohjauksen ja neuvonnan kautta tiedon jakaminen, vertaistuki ja erilaisten kohtaamispaikkojen järjestäminen, perheiden lomatuet ja yhteiset leirit, erilaiset kuntoutukset ja kuntoutuksen apuvälineet, lastenhoitoapu sekä tuki erilaisissa elämän kriisi- tai muuttuvissa tilanteissa. Lue lisää järjestöjen palveluista (linkki aukeaa Perheen palvelupolku -sivuston toiselle sivulle).

Lue lisää »

Kouluikäisen kasvu ja kehitys

/

Lapsi tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia harjoitella oma-aloitteisuutta. Lapsi tarvitsee kiitosta ja kannustusta sekä tunteen siitä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita hänen asioistaan ja he ovat saatavilla sekä tukena.

Lue lisää »

Tunnetaidot

/

Tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa. Aikuinen voi auttaa sanoittamalla omia tunteitaan ja toimintaansa. Samoin aikuinen voi sanoittaa ja validoida lapsen kokemusta. Yhdessä lapsen kanssa voidaan etsiä ja pohtia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin.

Lue lisää »

Lapsen osallisuuden tukeminen

/

Lapsen osallisuus tarkoittaa tasa-arvoista ja täysivaltaista toimimista omissa lähiyhteisöissä sekä koko yhteiskunnassa. Lapsen oikeus osallisuuteen perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen (linkki aukeaa Suomen Unicefin sivuille). Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuutta arjessa voi edistää esimerkiksi seuraavin keinoin:

Lue lisää »
Äiti ja poika istuvat vastakkain kivellä. Äiti ohjaa poikaa.

Lapsen toiminnanohjauksen tukeminen

/

Mitä on toiminnanohjaus? Yleisesti toiminnanohjauksella tarkoitetaan kognitiivisia toimintoja ja taitoja, joiden avulla lapsi voi säädellä omaa toimintaansa vaatimusten ja odotusten mukaisesti (Sandberg 2021).  Se on taitoa toimia jäsennellysti, suunnitellusti ja päämäärätietoisesti kohti tavoitetta.

Lue lisää »

Isovanhemmat koululaisen arjessa

/

Isovanhempien tuki on yksi keskeinen tekijä perheen hyvinvoinnin kannalta. Isovanhemmat voivat tarjota aikaa, tukea ja elämänviisauttaan. Isovanhemmat ovat tärkeitä lapsille, mutta tällä suhteella on erittäin tärkeä merkitys myös isovanhempien hyvinvoinnille.

Lue lisää »

Tarpeenmukainen ja kokonaisvaltainen tuki tukee perheiden hyvinvointia

/

Erityislapsen tai -nuoren perheissä arki on omannäköistä ja erilaisia haasteita täynnä. Monesti perheen kuormitusta lisää vaikeasti hahmotettavassa palvelujärjestelmässä sukkuloiminen. Vaikeaselkoisuus voi johtua esimerkiksi siitä, ettei palvelujärjestelmässä tunnisteta erilaisia tuen tarpeita tai selkeästi etenevä palvelupolku puuttuu. Palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa on myös paljon alueellisia eroja.  

Lue lisää »

Erityisperheet-sivuilta tietoa sosiaalipalveluista ja tuista

/

Perheille, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi, on tarjolla sosiaalipalveluita ja tukia perheen tilanteen helpottamiseksi. Sosiaalipalveluita ja erilaisia tukimuotoja tarjoavat useat eri tahot. Ongelmana on ollut, että palveluita on vaikea löytää ja kokoavaa tahoa ei ole ollut. Erityisperheet.fi on tiivis tietopaketti sosiaalipalveluista ja tuista.

Lue lisää »

Kolmiportainen tuki

/

Lapsi voi saada yhdentasoista tukea kerrallaan ja tuen portailla voidaan liikkua tarpeen mukaan molempiin suuntiin. Tukitoimien tarkoituksena on auttaa lasta oppimaan, käymään koulua ja ehkäistä pulmien vaikeutumista. Ensisijainen ratkaisu on se, että lapsi käy lähikoulua ja hän saa tarvittavan tuen sinne. Oppilas- ja opiskeluhuollon toimenpiteet tukevat oppimista, koulunkäyntiä, vuorovaikutusta, osallisuutta ja hyvinvointia.

Lue lisää »

Mistä avustaja? Henkilökohtainen apu auttaa osallistumaan

/

Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen myönnettävää henkilökohtaista apua kutsutaan usein vapaa-ajan avuksi. Vammainen henkilö päättää itse, mitä hän haluaa vapaa-ajallaan tehdä, ja hän on oikeutettu saamaan näihin tekemisiin tarvitsemansa henkilökohtaisen avun.

Lue lisää »
Tyttö pellon laidalla, katsoo itseään käsipeilistä.

Lapsi pohtii omaa erityisyyttään

/

”Miksi olen sellainen kuin olen? Kelpaanko tällaisena?” Tämän tapaisia kysymyksiä luultavasti jokainen ihminen pohtii jossain vaiheessa elämäänsä. Aika usein nämä kysymykset tulevat vastaan murrosiässä, mutta joillekin ehkä vasta keski-iän kriisissä tai mahdollisesti eläkkeelle jäädessä. Erityisiksi määritellyille eli vammaisille, pitkäaikaissairaille ja tapaturmaisesti vammautuneille lapsille nämä kysymykset saattavat tulla eteen jo paljon aikaisemmin, jos ihmiset heidän ympärillään […]

Lue lisää »
AVI:n kantelulomake ja kuulakärkikynä pöydällä

Tyytymätön terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai opetustoimen toimintaan – näin toimit

/

Muistutus Ollessasi tyytymätön terveydenhuollon, opetustoimen tai varhaiskasvatuspalvelun turvallisuuteen tai laatuun, on suositeltavaa selvittää asia ensin toimipaikan tai palvelusta järjestämisvastuussa olevan kunnan viranomaisen kanssa. Usein nopein tapa on selvittää asia keskustelemalla kyseisen yksikön henkilökunnan kanssa tai tarvittaessa olemalla yhteydessä yksikön johtajaan (päiväkodin johtaja, koulun rehtori tai poliklinikan ylilääkäriin).

Lue lisää »

Osallistumisen apuvälineiden järjestämisvastuu

/

Kaikilla koululaisilla on oikeus osallistua toiminnalliseen oppimiseen, välituntileikkeihin, koululiikuntaan ja muuhun koulun toimintaan. Osallistuminen tukee lapsen oppimista ja viihtymistä koulussa. Onnistumisen kokemukset parantavat itsetuntoa. Yhteisen tekemisen kautta jokainen löytää paikkansa, ja voi löytyä myös uusia kavereita.

Lue lisää »

Erityislapsiperheiden arki kuormittaa parisuhdetta

/

Kun perheenjäsenenä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, muuttuvat parisuhteen eri osa-alueet huomattavasti. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat parisuhteen arkeen: kotitöiden jakaminen, oma ja yhteinen aika tai harrastaminen saavat arjessa erilaisen roolin. Lapsen erilaiset hoitotoimenpiteet ja tarpeet määrittävät eri tavalla arjen toimintaa kuin aiemmin. Erityislapsen vanhemmuudella on selkeä vaikutus myös erityislapsen vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen, tunneyhteyteen ja seksuaalisuuteen. Kun […]

Lue lisää »

Perheiden palveluista muualla verkossa

/

Leijonaemojen lista kunnan palveluista (linkki vie Leijonaemojen kotisivuille) Vammaisperheyhdistys Jaatisen tietopankki palveluista ja niitä koskevista laista (linkki vie Jaatistietopankin sivuille). Tukiliiton Pikaopas perheiden palveluihin (linkki vie oppaan PDF-versioon). Järjestöjen sosiaaliturvaopas (linkki vie oppaan PDF-versioon). Erityislapsiperheiden ensitietosivusto tuo tietoa perheiden alkuvaiheeseen, painopisteenä sosiaalipalvelut. (Linkki vie Erityisperheet.fi sivuille)

Lue lisää »