Blogi

    Erityislapsiperheiden arki kuormittaa parisuhdetta

    Kun perheenjäsenenä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, muuttuvat parisuhteen eri osa-alueet huomattavasti. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat parisuhteen arkeen: kotitöiden jakaminen, oma ja yhteinen aika tai harrastaminen saavat arjessa erilaisen roolin. Lapsen erilaiset hoitotoimenpiteet ja tarpeet määrittävät eri tavalla arjen toimintaa kuin aiemmin. Erityislapsen vanhemmuudella on selkeä vaikutus myös erityislapsen vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen, tunneyhteyteen ja seksuaalisuuteen. Kun […]

    Erityisperheet-sivuilta tietoa sosiaalipalveluista ja tuista

    Perheille, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi, on tarjolla sosiaalipalveluita ja tukia perheen tilanteen helpottamiseksi. Sosiaalipalveluita ja erilaisia tukimuotoja tarjoavat useat eri tahot. Ongelmana on ollut, että palveluita on vaikea löytää ja kokoavaa tahoa ei ole ollut. Erityisperheet.fi on tiivis tietopaketti sosiaalipalveluista ja tuista.

    Koko perhe metsään

    Parasta on, kun pääsee kunnolla metsään ja saa kulkea minne huvittaa. Näin ajattelevat Eino, Kerttu ja Silja Siukola. Kolmihenkisen perheen pandeamia-ajan pelasti Einolle hankittu monitoimiratas, xRover, jolla pääsee liikkumaan hankalassakin maastossa.

    Lapsen toiminnanohjauksen tukeminen

    Mitä on toiminnanohjaus? Yleisesti toiminnanohjauksella tarkoitetaan kognitiivisia toimintoja ja taitoja, joiden avulla lapsi voi säädellä omaa toimintaansa vaatimusten ja odotusten mukaisesti (Sandberg 2021).  Se on taitoa toimia jäsennellysti, suunnitellusti ja päämäärätietoisesti kohti tavoitetta.

    Lapsi pohtii omaa erityisyyttään

    ”Miksi olen sellainen kuin olen? Kelpaanko tällaisena?” Tämän tapaisia kysymyksiä luultavasti jokainen ihminen pohtii jossain vaiheessa elämäänsä. Aika usein nämä kysymykset tulevat vastaan murrosiässä, mutta joillekin ehkä vasta keski-iän kriisissä tai mahdollisesti eläkkeelle jäädessä. Erityisiksi määritellyille eli vammaisille, pitkäaikaissairaille ja tapaturmaisesti vammautuneille lapsille nämä kysymykset saattavat tulla eteen jo paljon aikaisemmin, jos ihmiset heidän ympärillään […]

    Leikitäänkö?

    Laitan lapsille kauniin kotileikkinurkan valmiiksi. Viikkaan pikkuruiset kodin tekstiilit pikkuruiseen liinavaatekaappiin ja siirrän astiat järjestykseen. Pirttikaluston suoraan ja ”Kuka haluaa kotileikkiin?” Yllätykseni kolmen pojan joukko ilmoittautuu.  

    MINUSTAKO VANHEMPI? – Kahden liikuntavammaisen henkilön mietteitä vanhemmuudesta

    Tämä kirjoitus on koostettu kahden liikuntavammaisen henkilön ajatuksista, tunteista ja kokemuksista, joita heillä on ollut perheen perustamisesta, omasta mahdollisesta vanhemmuudesta, liikuntarajoitteiden vaikutuksista siihen sekä paineista, joita siihen liittyy. Toivomme, että voimme omilla kokemuksilla tuoda uusia näkökulmia perhehaaveisiin ja luoda uskoa omiin unelmiin.

    Omannäköinen vanhemmuus

    Vanhemmuus on tietoja ja taitoja selvitä arjesta lastensa kanssa. Se on myös tunnetta vastuusta ja velvoitteista. Se on onnea, jostain mikä ei ole koskaan kokonaan omaa. Vanhemmuus on muuttuva ja moninainen ilmiö, joka voidaan nähdä kulttuurin tuotteena tai sosiaalisissa yhteyksissään rakentuneena. Se on aina sidoksissa aikaan, paikkaan, yhteiskunnan ja yhteisön arvoihin ja tapoihin sekä perheen tilanteeseen ja elinoloihin.  

    Päivätoiminta ja eläkeputki – vai opiskelu ja työelämä?

    Vamlasin Nuorissa vaikuttajissa toimiva Joonatan Pälkäs kirjoittaa työelämätaidoista ja työelämän esteettömyydestä sekä asenteista. Jos nuori ei pääse kiinni työelämään, hän on vaarassa passivoitua, syrjäytyä ja masentua. Verkostot kutistuvat olemattomiksi, ja päivät menevät yksin kotona. Samalla työelämä menettää osaavia ja motivoituneita työntekijöitä ja yhteiskunta itsenäisiä veronmaksajia.

    Seurustelu ja pitkäaikaissairaus

    Pitkäaikaissairaus, oli se sitten neurologinen, somaattinen tai psyykkinen, tuo parisuhteeseen, seurusteluun, deittailuun ja perhe-elämään oman, erilaisen näkökulmansa. Sairaudesta puhuminen ja kertominen ei aina ole helppoa ja kumppanin voi olla vaikeaa ymmärtää täysin, miltä toisesta tuntuu. Kaikista tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että vaikka pitkäaikaissairaus olisi vaikeaoireinen tai vaatisi paljon hoitoa, sen vuoksi ei tarvitse kuitenkaan tyytyä […]

    Tarpeenmukainen ja kokonaisvaltainen tuki tukee perheiden hyvinvointia

    Erityislapsen tai -nuoren perheissä arki on omannäköistä ja erilaisia haasteita täynnä. Monesti perheen kuormitusta lisää vaikeasti hahmotettavassa palvelujärjestelmässä sukkuloiminen. Vaikeaselkoisuus voi johtua esimerkiksi siitä, ettei palvelujärjestelmässä tunnisteta erilaisia tuen tarpeita tai selkeästi etenevä palvelupolku puuttuu. Palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa on myös paljon alueellisia eroja.  

    Tyytymätön terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai opetustoimen toimintaan – näin toimit

    Muistutus Ollessasi tyytymätön terveydenhuollon, opetustoimen tai varhaiskasvatuspalvelun turvallisuuteen tai laatuun, on suositeltavaa selvittää asia ensin toimipaikan tai palvelusta järjestämisvastuussa olevan kunnan viranomaisen kanssa. Usein nopein tapa on selvittää asia keskustelemalla kyseisen yksikön henkilökunnan kanssa tai tarvittaessa olemalla yhteydessä yksikön johtajaan (päiväkodin johtaja, koulun rehtori tai poliklinikan ylilääkäriin).

    Vanhemmuus ja parisuhde, kun nuori muuttaa omilleen

    Kotoa muuttaminen on usein juhlapäivä nuorelle. Niin kuin useisiin juhlahetkiin, myös kotoa omilleen muuttamiseen liittyy monenlaisia tunteita: iloa ja tyytyväisyyttä mutta yhtä lailla vaikkapa haikeutta ja huolta. Ennen kuin nuori lähtee kotoa, hän joutuu kulkemaan pitkän itsenäistymisen ja irtautumisen tien.Joskus nuoren halut hankkia uusia kokemuksia ja irtautua kotoa ovat suuremmat, kuin mihin taidot riittävät. Tällöin […]