Myönteinen vuorovaikutus vauvan kanssa

Lapsen ja vanhemman tunnesuhde on kasvatuksen perusta. Tunnesuhteen pohjana on kiintymyssuhde, jonka lapsi muodostaa häntä hoivaaviin vanhempiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

Sanaton vuorovaikutus on erityisen tärkeää varhaisessa kehitysvaiheessa olevalle lapselle. Vuorovaikutukseen liittyy kielen lisäksi esimerkiksi katsekontakti, eleet, ilmeet ja fyysinen kontakti. Usein ne tukevat verbaalista ilmaisua, mutta vuorovaikutus voi rakentua myös pelkästään niiden varaan.

Myönteinen vuorovaikutus lapsen kanssa on suurimmaksi osaksi sanatonta viestintää, jota erityisesti varhaisessa kehitysvaiheessa oleva lapsi tulkitsee paljon tarkemmin kuin sanallisia viestejä.

  • Vanhemmuus ei ole vain yksisuuntaista vaikuttamista lapseen, vaan tapahtuu aina vuorovaikutuksessa juuri tietyn lapsen kanssa.
  • Vanhemman ja lapsen suhteessa vaikuttaa aina myös vanhemman oma kiintymyshistoria.
  • Lapselle tärkeäksi kokemisen tunne syntyy siitä, että vanhempi iloitsee lapsesta.
  • Se, mitä lapsi kuulee itsestään puhuttavan, muodostuu hänen sisäiseksi äänekseen.
  • Lapsen määrittely haastavaksi voi toimia itsensä toteuttavana ennusteena. Tämä toimii myös toisin päin: Myönteisten asioiden kuuleminen itsestään voi muuttua myönteiseksi käyttäytymiseksi.
  • Pienet, aidot kohtaamisen hetket ovat riittävän hyvää vanhemmuutta.

Myönteinen vuorovaikutus ja jaetun ilon kokemukset
  • Lapsi tarvitsee kahdenkeskistä aikaa vanhemman kanssa. Se vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta.
  • Lapsen yhteistyöhalukkuus ja totteleminen paranee, kun lapsen ja vanhemman välillä vallitsee myönteinen tunneyhteys.
  • Lapsella ei välttämättä ole keinoa ilmaista tarvitsevuuttaan vanhempaa kohtaan, vaan se voi ilmetä esimerkiksi huomion hakemisena tai haastavana käyttäytymisenä.
  • Vaikeudet vuorovaikutusleikissä EI tarkoita, etteikö lapsi tarvitsisi vuorovaikutusta. Leikki on tärkeää.
  • Leikissä lapsi voi opetella vuoronvaihtoa ja toisto luo turvallisuuden tunnetta.
  • Mene sinne, missä lapsen on luontevinta olla.
  • Mukauta oma toimintasi lapsen tasolle.

Yhteyden rakentaminen lapseen
  • Ohjaamaton leikki on tapa tarjota lapselle jakamatonta huomiota. Osallistu leikkiin ilman opastusta ja ole kiinnostunut siitä, mitä lapsi tekee. Jos lapsi alkaa käyttäytyä huonosti, todetaan rauhallisesti, että yhteinen tekeminen päättyy.
  • Vuorovaikutusleikit perustuvat lapsen ja vanhemman läheisyyteen. Katse, kosketus, liike, ilmeet ja eleet ovat tärkeitä. Niissä toteutuva aito läsnäolo luo lapselle vahvoja tunnemuistoja, jotka varastoituvat aivoihin kaikkein vahvimmin. Vuorovaikutusleikkien avulla voidaan luoda jopa korjaavia kokemuksia.
  • Niissä hetkissä, kun aikuinen on läsnä aidosti, lapsi tekee johtopäätöksen: ”Tuo nauttii mun kanssa olemisesta, olenkin varmaan aika ihana!”

Vuorovaikutusleikki
  • Vuorovaikutusleikissä korostuu kohtaaminen tunnetasolla, minkä on tutkimuksissa todettu vaikuttavan aivojen kehittyviin rakenteisiin.
  • Muutama minuutti riittää.
  • Kiinnitä huomiota katsekontaktiin.
  • Lasta voi houkutella leikkiin, mutta ei pakottamalla, vaan leikkisyyden säilyttäen.
  • Yhteyttä rakentavia leikkeijä ovat esimerkiksi: kurkistusleikki, körö-körö-kirkkoon, hepparatsastus, harakka huttua keittää, ”tarkistukset” onko varpaat tallella

KESKUSTELUAIHEITA JA POHDITTAVAA:

Kuka sinusta iloitsi, kun olit pieni lapsi?

Mitä olet tämän ihmisen kanssa tehnyt?

Millaisia ovat oman lapsuuden mukavimmat tai vahvimmin säilyneet muistikuvat?

Lähteet ja lisätietoa:
  • Ahonen, L. 2017. Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja. PS-kustannus.
  • Aro, T. 2011. Miten ymmärrämme itsesäätelyn? Teoksessa Aro, T. & Laakso, M-L. (2011) Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Niilo Mäki Instituutti.
  • Avekki -koulutus- ja toimintatapamalli väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan, Savonia.
  • Jernberg, A. & Booth, P. 2003. Theraplay. Vuorovaikutusterapian käsikirja. Helsinki: Psykologien kustannus.
  • Jääskinen, A-M. 2017. Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
  • Kerola, K. , Kujanpää, S. & Kallio, A. Tunnetaitojen oppimateriaali kasvatukseen ja erityiskasvatukseen – ohjaajan opas harjoituskirjaan.
  • Korhonen, S & Holopainen, L. 2015. Vanhempana vahvemmaksi – kohti myönteistä vuorovaikutusta.
  • Moroza – James, S. 2014. Oppiminen yhdessä olemalla. Miten voimauttava vuorovaikutus voi auttaa autismin kirjon lastasi oppimaan luonnollisella tavalla. Alkuperäisteos Learning through Social
  • Connection.
  • Nind, M. & Hewett, D. 2011. Voimauttava vuorovaikutus. Kehitysvammaliitto. Alkuperäinen teos: A Practical Quide to Intensive Interaction. BILD Publications.
  • Webster-Stratton, C. 1992. Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille. Profami oy. Alkuperäisteos: The Incredible Years A Trouble-Shooting Guide for Parents of Children Aged 2-8.